Mitä kerään/tahdon kokoelmaani

Jotkut keräävät joka ikisen gingamaisen tavaran. Toiset taas eivät kerää mitään, vaan lainaavat kirjastosta Weed tai Hopeanuoli mangoja. Ja kolmannet keräävät vain sen mitä oikeasti tahtovat tai pitävät niistä.

Minä olen eniten tuota "kolmos" vaihtoehtoa päin. Vaikka joskus halusinkin kaiken ginga kaman minkä silmiini sain. Se oli noita ykkös, kakkos luokilla olevaa keräilyä. Nyt olen tilaillut vain sitä mitä oikeasti tahdon. Kyllä minä tahtoisin Orion-kirjansuojuksenkin, mutta mietin ensin "Onko minulla sille käyttöä, kun ei ole kirjojakaan"

Mutta tämän postauksen aihe ei ole miettiä mihin noista kolmesta ryhmästä kuuluu, vaan keskittyä siihen mitä oikesti tahdon/kerään kokoelmaani.

Mitä kerään?

Kerään usein kokoelmaani kaikki Weed ja Hopeanuoli mangat, kun sattuvat ilmestymään. Luen ne yleensä 2-4 kertaa läpi ja tahdon sitten  lisää luettavaa.  Kerran päätin, että kerään vain mangat ja animet, mutta niin ei käynytkään, kun upposin internetin mahtavaan mailmaan. Tutustuin figuureihin ja mietin onko minulla niille käyttöä. Ensin olin että "Tuskin, kun ovat tuollaista vitriilitavaraa" mutta keksin, että niillä voisi leikkiä gingamaisia leikkejä. Ne leikit, kuitenkin jäivät, kun ideat loppuivat.  Kerään myös kaikki gingan erikoisjulkaisut. Se mikä on kaikkein oudointa, niin kerään kaikista urumin kirjekuorista Urumin logon ja pistän sen talteen =) Onhan sekin jotain....

Mitä tahtoisin?

1: GNG pinssit "Veden alla ja sukellus"

Minulla ei vielä kyseisiä pinssejä ole ja olisin iki-iloinen jos saisin nuo käsiini. Tykkään pinsseistä ja niiden "kiillosta". Minulta löytyykin iso pinssikokoelma tuolla yhden kaapin laatikosta. Mietin tässäkin että  onko sille käyttöä ja päätin, että on. Jos ne saan, löytävät paikan hupparini koristeena.

2:  Weed pehmo (pieni)

Mikä olisikaan ihanampaa, kuin nukkua Weed-pehmo kainalossa. Emme ole tätä kyenneet hankkimaan rahantilanteen takia ja luultavasti tätä en tule koskaan ainakaan alaikäisenä saamaan. 

3: GDW:O mangat:

Näitä minulla ei ole eikä tule varmaan olemaankaan ennen, kuin (jos) se suomennetaan. Haluaisin lukea Orionia, mutta jos ostan ne nyt, niin ei viitsi hankkia kaikkia uudestaan suomeksi. Suomentamista odotellessa :)

Mitä te keräätte? Mitä tahtoisitte kokoelmaanne? Entä keräättekö kaiken mahdollisen ginga tuotteen vai miten teette?

Urhea Chuutora (Fan Fiction)

Päätin nyt alkaa julkaista tarinaa, jota teen tietokoneella. Laitan tarinaa sekä tänne, että ihan tähän blogiinkin. 

Urhea Chuutora

Ikäraja: K-12
Sarja, johon liittyy:GNG, GDW
Päähenkilöt: Chuutora, Akatora ja Kurotora. Muita Kain-koiria.
Spoilerit:Ei
Muuta: Akakabuton taistelu on käyty, mutta Akatora ei kuollut tässä tarinassa siihen vaan jatkoi elämäänsä.

1 Luku

Tummia hahmoja liikkui puskien seassa. Ne olivat selvästi koiria, illan hämärässä. Yksi niistä oli hopeanharmaa, tiikeriraidoilla. Toinen taas muistutti pirun punaista tiikeriä, joka nousee aina vihamielisten ajatusten rinnalle. Sen perässä käveli toinen tummanruskea ja toinen tummanharmaa. Kaikki 3 olivat tiikeriraitaisia koiria. Äkkiä hopeaturkkinen, nuori uros ryhmän kärjessä pysähtyi ja katsoi taakseen.
"Akatora. Pärjäättekö varmasti täällä? Voisitte hyvin jäädä vielä Oun armeijaan." Oun nuori juuri ylipäälliköksi tullut, Gin katsahti punertavaa tiikeriraitaista, Akatoraa.
"Älä nyt tuollaisia, Gin! Meitä Kain hurttia ei kuka tahansa tapa!" Akatoran takana seisova, Chuutora naurahti, mutta päätti olla hiljaa kunnioitaakseen Ginin huolestunutta olemusta.
"Gin! Muista tämä. Älä pelkää tulla hakemaan meiltä apua jos joskus sitä tarvitset." Akatora katsoi Giniä silmiin.
"Olemme kaukana Oun armeijasta, mutta emme koskaan epäröi tulla täältä apuun!" Akatora jatkoi ja nyökkäsi Ginille, kysymykseksi lähteä.
"Kyllä, Akatora! En unohda teitä!" Gin huusi ja tiikeriveljekset katosivat yllättävän nopeasti tummenevan metsän siimekseen.

12 vuotta myöhemmin

Aamu värjäsi taivaan punertavaksi ja tuuli pörrötti vanhahkon tummanruskean koiran turkkia. Se koira oli Chuutora. Läheltä heinikosta lennähti esiin lintu ja Chuutora loikkasi sen perään.
"Voihan!" Chuutora kaatui maahan kompastuessaan kiveen, lintu suussaan. Chuutora nousi ylös ja tarkasteli ympäristöä. Rapina täytti vanhan Chuutoran korvat ja tämä käännähti ympäri.
"Kuules vanhus! Vieläkö sinä pompit täällä remppaluillasi!" Chuutora tunnisti äänen Akatoran suusta pulppuavaksi.
"Kuka tässä on vanhus? Itsehän et jaksa edes kävellä!" Chuutora naurahti takaisin ja pudotti linnun suustaan.
"Hah!" Akatora mulkaisi veljeään ja ravisteli itsensä perin pohjin.
"Syö tämä lintu. Menen katsomaan mitä Kurotora puuhaa!"
"Mistäs lähtien sinä olet käskenyt minua syömään?" Akatora naurahti ja kävi linnun kimppuun.
Chuutora pyöräytti silmiään.
*Punaturkkiset* Chuutora huokaisi ajatuksissaan.

Chuutora katseli illan hämärtävää maisemaa. Yksi päivä oli taas kulunut ja toi Chuutoran mieleen ajatuksia....
"Kenetköhän taivas päättää ottaa huomaansa ensimmäisenä? Täytyy kyllä myöntää, että olen vanhus, mutta Akatora on meistä vanhin. Hänestä olen huolissani." Chuutora kuiskasi illan kylmenevään tuuleen.
"Täytyy vain toivoa, että meidän sielumme jatkavat elämäänsä toisten oikeuden puolella olevien sydämissä." Chuutora tuijotti tummenevaa taivasta.
"Pitäkööt taivas huolen pojistani ja muista maan päällä elävistä!" Chuutora ulvoi kohti taivaita.
Pian illan hämärä hukutti Kain hurtan pimeään hohtoonsa.

Jatkuu...