Navigaatio

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Urhea Chuutora (Fan Fiction)

Päätin nyt alkaa julkaista tarinaa, jota teen tietokoneella. Laitan tarinaa sekä tänne, että ihan tähän blogiinkin. 

Urhea Chuutora

Ikäraja: K-12
Sarja, johon liittyy:GNG, GDW
Päähenkilöt: Chuutora, Akatora ja Kurotora. Muita Kain-koiria.
Spoilerit:Ei
Muuta: Akakabuton taistelu on käyty, mutta Akatora ei kuollut tässä tarinassa siihen vaan jatkoi elämäänsä.

1 Luku

Tummia hahmoja liikkui puskien seassa. Ne olivat selvästi koiria, illan hämärässä. Yksi niistä oli hopeanharmaa, tiikeriraidoilla. Toinen taas muistutti pirun punaista tiikeriä, joka nousee aina vihamielisten ajatusten rinnalle. Sen perässä käveli toinen tummanruskea ja toinen tummanharmaa. Kaikki 3 olivat tiikeriraitaisia koiria. Äkkiä hopeaturkkinen, nuori uros ryhmän kärjessä pysähtyi ja katsoi taakseen.
"Akatora. Pärjäättekö varmasti täällä? Voisitte hyvin jäädä vielä Oun armeijaan." Oun nuori juuri ylipäälliköksi tullut, Gin katsahti punertavaa tiikeriraitaista, Akatoraa.
"Älä nyt tuollaisia, Gin! Meitä Kain hurttia ei kuka tahansa tapa!" Akatoran takana seisova, Chuutora naurahti, mutta päätti olla hiljaa kunnioitaakseen Ginin huolestunutta olemusta.
"Gin! Muista tämä. Älä pelkää tulla hakemaan meiltä apua jos joskus sitä tarvitset." Akatora katsoi Giniä silmiin.
"Olemme kaukana Oun armeijasta, mutta emme koskaan epäröi tulla täältä apuun!" Akatora jatkoi ja nyökkäsi Ginille, kysymykseksi lähteä.
"Kyllä, Akatora! En unohda teitä!" Gin huusi ja tiikeriveljekset katosivat yllättävän nopeasti tummenevan metsän siimekseen.

12 vuotta myöhemmin

Aamu värjäsi taivaan punertavaksi ja tuuli pörrötti vanhahkon tummanruskean koiran turkkia. Se koira oli Chuutora. Läheltä heinikosta lennähti esiin lintu ja Chuutora loikkasi sen perään.
"Voihan!" Chuutora kaatui maahan kompastuessaan kiveen, lintu suussaan. Chuutora nousi ylös ja tarkasteli ympäristöä. Rapina täytti vanhan Chuutoran korvat ja tämä käännähti ympäri.
"Kuules vanhus! Vieläkö sinä pompit täällä remppaluillasi!" Chuutora tunnisti äänen Akatoran suusta pulppuavaksi.
"Kuka tässä on vanhus? Itsehän et jaksa edes kävellä!" Chuutora naurahti takaisin ja pudotti linnun suustaan.
"Hah!" Akatora mulkaisi veljeään ja ravisteli itsensä perin pohjin.
"Syö tämä lintu. Menen katsomaan mitä Kurotora puuhaa!"
"Mistäs lähtien sinä olet käskenyt minua syömään?" Akatora naurahti ja kävi linnun kimppuun.
Chuutora pyöräytti silmiään.
*Punaturkkiset* Chuutora huokaisi ajatuksissaan.

Chuutora katseli illan hämärtävää maisemaa. Yksi päivä oli taas kulunut ja toi Chuutoran mieleen ajatuksia....
"Kenetköhän taivas päättää ottaa huomaansa ensimmäisenä? Täytyy kyllä myöntää, että olen vanhus, mutta Akatora on meistä vanhin. Hänestä olen huolissani." Chuutora kuiskasi illan kylmenevään tuuleen.
"Täytyy vain toivoa, että meidän sielumme jatkavat elämäänsä toisten oikeuden puolella olevien sydämissä." Chuutora tuijotti tummenevaa taivasta.
"Pitäkööt taivas huolen pojistani ja muista maan päällä elävistä!" Chuutora ulvoi kohti taivaita.
Pian illan hämärä hukutti Kain hurtan pimeään hohtoonsa.

Jatkuu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti